Matias se otti ja nukahti sohvalle kielletyille päiväunille niin, että äidillä oli sakset kädessä (niin kuin isäntä asian muotoili).

Tuloksena melkoisesti lyhentynyt kuontalo, josta olen lähes ylpeä, sillä ei ollut helppoa leikellä kutreja kun toinen on aivan raato ja pötköttää sohvalla. Mösjöö oli melko yllättynyt kun isi vei peilin eteen. Uuden lookin kruunasi Juho tönäisemällä pikkumiehen suoraan päin seinänkulmaa... Kiitos Arnican jälki on pienentynyt koko ajan ja pian toivottavasti muisto vain.