pikanen narina. A-vauva oli parantanut perätilaansa entisestään. Se tuntemani muutos masussa oli siis se, että An pylly painui oikeaa lonkkaa vasten. B on edelleen päällään, mutta on aika epätodennäköistä, että pystyisi painamaan itsensä alas. Ihmeitä voi tietty tapahtua, mutta oman mielenterveyteni säästämiseksi heitän suosiolla toiveet romukoppaan ja koitan saada itseni sektiokuntoon. Kyyneleet valuivat jo hoitohuoneesta poistuessa ja viimeiet 40 minuuttia esitin tekopirteää appiukolle, joskin kerroin syyn punaisiin silmiin. Päivä paistaa ulkona, mutta sisälläni sataa kaatamalla tällä hetkellä. On vaikea jaksaa iloita edes siitä, että vauvat voivat hyvin ja paksusti. Sekin itkettää.