Kuinka vaikeaa voi olla työnhakukirjeen kirjoittaminen? Niin vaikeaa, ettei huvita edes marginaalisesti. Entä sitten CV?  Juma. Ei oo hääviä tajuta, että silloin joskus esihistoriallisina aikoina ennen lapsia olisi ehkä kannattanut keskittyä sen verran, että olisi kerännyt edes jonkun työtodistuksen talteen. TALTEEN. Epäilys on, että ainakin joku todistus on jossain. MISSÄ? Niin ja tietysti on ainakin kaksi paikkaa, mistä pitäisi varovasti kysyä, josko voisi nyt vielä saada jonkun lärpäkkeen mistä näkee, että on oikeasti siis tehnytkin jotain. Huoh. Ei pal nappaa. Tässähän melkeistä tarttis personal trainerin apua ja hätäseen... viimeistään 1.3. tarttis saada papereita eteenpäin. Voi luoja. Ja sitten... onko nykyään tapana lähestyä paperilla vai sähköpostilla, jossa kauniita liitteitä? Voihan jumaliste, jos nyt ihan suoraan sanon. Kaipa sitä ihan paperilla sentään kouluihinkin hakeudutaan. Tämän kaiken säädön keskellä tarttis sitten vielä säätää kakaroiden päivähoitokuviot kuntoon. Yhdenlainen soppa sekin ja luutavasti saadaan iloinen kolmen eri paikan setti vielä kasaan. Miten ihmeessä monilapsisten perheiden vanhemmat voivat olla edes auttavasti täysjärkisiä?