Kävin sitten tänään Juhon kanssa Toijalasssa kummipoikani syntymäpäivillä.  Menimme puksuttelimme junalla kohteeseen ja vietimme mukavan päivän rakkaan ystävän hoivissa. Kummipoika ihastui lahjaansa ja pelasimmekin yhden kierroksen Muuttuvaa labyrinttiä, joka siis on hänen lempipelinsä ja voi sitä riemua kun sen nyt sai itselleen omaksi. Juhokin oli suurin piirtein ihmisiksi, mitä nyt muisti hiukan kiukutella välillä kun oli nälkä tai väsy tai pissahätä. Junassa nuori mies viihdytti kanssa matkustajia kommentoimalla maisemia non stop ja lukemalla kovaan ääneen konekuvastoa (sis. maatalouskoneita).
Nyt siis suurin piirtein ehjänä kotona. Sen verran oli epämukavat penkit junassa, että nyt on selkä NIIN kipeä, ettei mitään rajaa. Ekat parasetamolit on jo napsittu, seuraavaksi kunnon tökötit selkään (siis Dermosilin Cooling balsamia kehiin) ja  sitten vielä sänkyyn kaatuessa pari parasetamolia lisää...sitten EHKÄ pystyy nukahtamaan. Hiukan pelottaa jo sekin vahtoehto, että selkä jysähtää niin pahasti, että koko loppuodotus on tätä samaa kärvistelyä. No huominen kertoo jo puolen totuutta ja maanantaina pääsen onneksi vyöhyketerapiaan helpotusta saamaan. Aah.