lauantai, 1. maaliskuu 2008
Kinkkua, omaa napaa ja muutakin
Mitä muuten tulee tähän kinkkumittarivertaukseeni niin täytyy täsmentää, että ennen joulua näin semmoisen digitaalisen kinkkumittarin, jossa siis tökätään piuha kinkkuun ja itse härveli on sitten pöydällä helposti luettavissa, ilman että täytyy kurkistella uuniin. Tämä värkki oli niin samanlainen ja olo oli kyllä kuin joulukinkulla siinä sängyllä, että assosiaatiota ei voinut välttää. Varsinkin kun mun hoitsuni laittoi värkkiä kiinni ekaa kertaa ja opastaja siinä selitti, että "laitat sen tuohon noin vaan, että sen kuuluu mennä vaan rasvakudokseen, ei lihaan". En malttanut olla tokaisematta laittajille, että " sitä ainakin riittää". Jännittyneenä sitä pääsee suusta näköjään ihan mitä vaan.
Tänään päästeli myös esikoiseni hauskuuksia suustaan, kun ihmettelin ääneen, että kukas äidin napaa on raapinut. Juho totesi ihan päivänselvänä asiana "Vauvat on raapineet!" Aika vauvoja kun kynsivät jo nyt ulkopuoleltakin.
Niin juu ja minunkin blogini ihanat kupit haihtuivat bittitaivaaseen kun pohjan tekijällä oli jotain häikkää tekijänoikeuksissa ja poisti sitten kaikki kuvat varmuuden vuoksi. Tää oli ainoa suurin piirtein kelpuutettavissa oleva pohja. Jos joku törmää kivoihin kuppeihin pohjia selatessaan niin saa vapaasti vinkata.
Kommentit